sunnuntai 31. heinäkuuta 2011

Kauhun tasapaino ja muuta sekalaista

Kauhun tasapaino ja muita kirjoituksia - Anna-Leena Härkönen

Niin se vain on kohta elokuu ja kesäkin alkaa pian vetelemään viimeisiään. Heinäkuu onkin mennyt ainakin lukemisen osalta varsin saamattomissa merkeissä. Kaikki lukuhaluni vei tällä kertaa pakolaisuudesta ja menetyksestä kertova Divinity Road. Kyse ei ole siitä, etteikö kirja olisi ollut hyvä, koska se ihan todella oli. Tarinassa oli voimaa ja teksti taitavasti kirjoitettu. Ongelmana oli yksinkertaisesti se, että joka kerta kirjan avatessani masennuin sen tapahtumista niin, että kirjan loppuunlukemiseen meni viikkokausia. Jos joskus haluatte vahvistusta ajatukselle, että joskus todella on lottovoitto syntyä Suomeen, lukekaa tämä kirja. Elämä ei ehkä täälläkään ole aina ruusuilla tanssimista, mutta kyllä asiat voisivat olla vain niin paljon huonomminkin.

Onneksi sain kirjan viimein loppuun ja löysin hyllystäni tämän hiljattain ostamani Härkösen kolumnikokoelman, joka palautti taas uskoni sekä lukemiseen että elämään. Kauhun tasapaino ja muita kirjoituksia koostuu kolmesta aikaisemmin julkaistusta kolumnikokoelmasta (Kauhun tasapaino ja muita kirjoituksia, Terveisiä pallomerestä ja muita kirjoituksia, Palele porvari! ja muita kirjoituksia). Alunperin kolumnit on julkaistu Image-lehdessä. Tekstejä tässä on ihan kunnioitettava määrä, päälle viisikymmentä.

Aiheet vaihtelevat kaikessa maan ja taivaan välillä. Isossa osassa ovat naiset, miehet ja parisuhde, mutta Härkönen ottaa kantaa myös vähemmistöihin, 80-lukuun, matkailuun ja itkemiseen, sekä antaa vinkkejä hyvään elämään ja lasten kasvatukseen. Keksejäkään ei sovi unohtaa. Kaiken tämän hän tekee kirpakan sarkastisella otteella, joka saa hihittelemään kirjan ääressä useaankin otteeseen. Härkösen kirjoitustyyliä voisikin hyvin kutsua sanalla "herkullinen". Hän ei säästele mielipiteitään vaan sanoo asiat juuri niinkuin ne ovat.

Härkösen kolumnit ovatkin kuin hänen rakastamansa keksit. Sitä haluaa lukea vielä toisen, jos sittenkin kolmannen, ei kyllä se neljäskin menee, kunnes huomaat lukeneesi sivukaupalla, kello lähenee yllättäen yhtä yöllä ja aamulla olisi kuitenkin normaali työpäivä. Niin koukuttavia nämä ovat. Siis kiitos Anna-Leena Härkönen! Palautit lukemis-mojoni takaisin.

5/5

Lue tämä kirja, jos

  • kaipaat älykästä kommentaaria nykyajan ilmiöistä
  • tarvitset piristystä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...