sunnuntai 4. syyskuuta 2011

Hyperbolista virkkausta ja käyntikorttiorigameja


Kiehtova matematiikka: Seikkailu numeroiden ihmemaassa - Alex Bellos

Ihan ensimmäiseksi täytyy tunnustaa, että kuulun varmaan siihen vähemmistöön ihmisistä, jotka ainakin ajoittain ihan oikeasti pitävät matematiikasta. Yksi varhaisimpia lapsuusmuistojani on se, kun viihdytin itseäni joskus alle kouluikäisenä yhteen- ja vähennyslaskuilla, joita isäni oli minua varten tehnyt sivukaupalla ruutuvihkoon. Laskemisesta en juuri muista kuin sen, että metodini oli jotenkin epäloogisen monimutkainen, mutta vastaukset olivat kuitenkin useimmiten oikein.

Ei siis liene ihme, että koin olevani tämänkin kirjan ominta kohderyhmää. Vaikka nykyisessä luonnontieteitä sivuavassa palveluammatissani harvoin joutuu yhtälöitä ratkaisemaan, saan näköjään edelleen kiksejä siitä, kun pääsee pyörittelemään muutamaa x:ää ja y:tä paperilla ja huomaa pääsevänsä ihan yksiselitteiseen vastaukseen.

Kirja itse on hieman omituinen sekoitus matematiikan oppikirjaa ja historiaa. Se käsittelee liiaksi historiaa ollakseen oppikirja ja sisältää liian paljon yhtälöitä ollakseen puhtaasti van historiankirja. Toisaalta harvoin sitä laskutoimitusten esittämiseltä välttyy, jos matematiikasta tai sen historiasta puhuu. Kaikesta näkee myös, että kirjailija on itse ollut varsin innostunut aiheestaan. Hän on välillä kuin lapsi karkkikaupassa, kun esittelee uusia löytöjään matematiikan maailmasta. Kirjan tyyli on varsin rento ja huumorilla höystetty. Jonkin verran täytyy olla matematiikasta kuitenkin kiinnostunut, että tähän teokseen viitsii tarttua. Joskus teoriapuoli menee myös yllättävän vaikeaksi ja ainakin yli minun hilseeni.

Historiaa on käsitelty lyhyehköön kirjaan nähden varsin laajasti. Tarina alkaa Amazonin sademetsien heimoyhteisöjen kuvauksella, jossa laskutoimitukset koostuvat luvuista yksi, kaksi ja monta ja päätyy Vegasin rahapeliautomaattien todennäköisyyslaskujen saloihin sekä alan viimeisimpien löydösten kuvaukseen.
 
Yksi miinuspuolista kirjassa on ehdottomasti kotitehtävien puute. Olisihan sitä nyt ollut mukavaa päästä hieman verestämään vanhoja laskentataitoja. Virkkaamaan nyt kuitenkin pääsi. Tässä n=3 virkattu hyperbolinen taso. Eikös olekin hieno.

Pääsin myös näpertelemään käyntikorttiorigameja. Kuutiosta tuli ihan hauska. Pyydän jo tässä kohtaa anteeksi verorahojen väärinkäyttöä. Asiaa kompensoidakseni mainostan Potku-hanketta.

Kirja oli siis kaikinpuolin ihan mielenkiintoinen. Se myös inspiroi minut kaivamaan esiin vanhan MAOLini ja melkein myös sorruin ostamaan kaupasta jonkun pitkän matematiikan kertauskirjan, jotta olisi päässyt kokeilemaan vieläkö yhtälönpyöritys oikeasti onnistuu. Tässä kohtaa kuitenkin järki voitti. Kaikenlaista hulluutta sitä kuitenkin mieleen tulee.

Lopuksi antaisin vielä hieman pyyhkeitä kirjan kustantajille. Minua häiritsi kirjassa jatkuvasti esiintyvät kirjoitusvirheet. Yleensä en asiasta välitä, mutta tässä ongelma alkoi olemaan silmiinpistävää kun lähes jokaisessa kappaleessa törmäsi virheisiin, jotka nyt kuka tahansa harrastelija olisi pystynyt jollain yksinkertaisella Wordin oikoluvullakin tekstistä löytämään. Myös joistain laskutoimituksista selkeästi puuttui jopa numeroita, joka matematiikkaa käsittelevässä kirjassa on lähes anteeksiantamatonta. Aika suurta huolimattomuutta siis.

4/5

Lue tämä, jos

  • matematiikka aiheuttaa enemmän innostuksen kuin inhotuksen väreitä
  • matematiikan historia kiinnostaa
  • haluat tietää kuka oli vastuussa ihmetystä aiheuttaneesta Puff Daddy -> P. Diddy -> Diddy vaihdoksesta ja ennenkaikkea miksi...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...