Aurora Karamzin. Aristokratian elämää - Espoon kaupunginmuseoJulkaistu: Espoon kaupunginmuseo ja Otava 2006
Sivumäärä: 206 s.
Kirjastosta
Aurora Karamzin (1808-1902) oli aikanaan Suomen rikkain nainen. Hän syntyi Aurora Stjernvallina ja hänen isänsä sekä isäpuolensa toimivat Viipurin maaherrana.
Aurora tiesi tarkoituksensa jo nuorena. Hänen kohtalonsa oli suvun asemaa edistääkseen mennä mahdollisimman hyviin naimisiin. Kun Helsingistä ei sopivaa sulhasta lopulta löytynyt, muutti Aurora Pietariin, jossa hän pääsi hovineidoksi keisarinnan seurueeseen. Lopulta Aurora myös suostui kaivosteollisuudella rikastuneen Paul Demidovin kosintaan. Demidov oli aikansa rikkaimpia miehiä, jonka koko omaisuus siirtyi Auroran hallintaan tämän kuoltua. Aurora meni myöhemmin vielä naimisiin Andrej Karamzinin kanssa, mutta tämä menehtyi vain muutaman avioliittovuoden jälkeen Krimin sodassa. Loppuelämänsä Aurora omisti omalle ja lähisukulaistensa jälkipolville sekä mittavalle hyväntekeväisyystyölle, jonka seurauksena syntyi mm. Helsingin Diakonissalaitos.
Espoon kaupunginmuseon julkaisusarjaan kuuluva kirja oli loistava ja syvällinen katsaus, ei pelkästään kirjan nimikkohenkilön elämään, vaan myös niihin lainalaisuuksiin, jotka sitoivat Venäjän aristokraatteja 1800-luvulla. Auroran matkassa päästään kurkistamaan niin Pietarin hovin kuin Helsingin seurapiirienkin elämään.
Kirja koostuu kuudesta eri kirjoittajien kirjoittamasta artikkelista, joissa käydään tarkkaan läpi Auroran elämää monelta eri kantilta. Kirja esittelee niin Auroran korukokoelmaa, rakasta Träskändan kartanoa kuin Nižni Tagilin kaivostoimintaakin, Auroran elämän ja hyväntekeväisyystyön lisäksi. Kirjan luettuani todellakin tuntui siltä, että olin saanut kaiken sen tiedon, jonka Aurora Karamzinista halusin tietää ja aika paljon enemmän. Kartanosta ja kaivoksista kertovat luvut tuntuivat jo turhankin yksityiskohtaisilta. Ne toki olivat osa Auroran elämää, mutta itse lähinnä selailin luvut läpi, koska rakennustekniikka tai kaivosasiat eivät niin kovin lähellä sydäntäni ole.
En yhtään ihmettele, miksi Raija Oranen kirjoitti Aurorasta viime vuonna kirjan. Auroran elämässä olisi nimittäin ainesta useampaankin kirjaan, eikä paljon tarvitsisi edes kirjailijana itse keksiä, koska tässä tapauksessa totuus on todellakin tarua ihmeellisempää. Suosittelen tutustumaan Aurora Karamziniin, jos Suomen ja tsaarinaikaisen Venäjän historia yhtään kiinnostaa!
3/5
Tämä ON ihana kirja, tykkään itse kovasti. Orasen romaanin sain juuri lainaksi, odottaa lukua. Karamzin on minulle siksi erittäin läheinen, että Aapeli Saarisalo (joka on myös kirjoittanut biografian Karamzinista) peri aikoinaan Auroran suojatin, salaneuvoksetar du Pontin tavaroita, jotka olivat puolestaan kuuluneet Auroralle. Saarisalon kautta minun kotiini on kulkeutunut yksi vanha mahonkinen kirjoituslipasto, joka perimätiedon mukaan kuului Auroran talouteen :).
VastaaPoistaOoh, aivan upea juttu. Se on vähän kuin omistaisi palan Suomen historiaa!
VastaaPoistaTässä kirjassa minua yllätti eniten ehkä se, miten yllätyksetöntä aristokratian elämä lopulta oli (vaikka olisihan se pitänyt tietää). Tiettyyn muottiin oli sovittava, odotuksia oli niin miehille kuin naisillekin ja edustaa piti koko ajan.