Mummut (ja papat) irti!

Kakkua, kiitos! - Catharina Ingelman-Sundberg

Märtha ystävineen asustaa palvelutalo Timantissa, jossa mikään ei ole ollut oikein kohdallaan omistajavaihdoksen jälkeen. Leppoisten eläkepäivien sijasta ovet lukitaan, kahvia säännöstellään, eikä joulukuusen koristeisiinkaan ole enää varaa. Samaan aikaan johtajien kerroksessa herkutellaan paistilla ja viinillä.

Märtha päättää tehdä asialle jotain. Vankilassakin olisi Timanttia paremmat oltavat! Vanhukset päättävätkin lähteä pienelle ryöstöretkelle täytenä aikomuksenaan jäädä lopulta kiinni. Ongelmana vaan on, että nälkä kasvaa syödessä, eikä vankilankaan olot tunnu lopulta täysin miellyttäviltä kun pienen luksuksen syrjään on jo päässyt kiinni.

Jostain syystä nämä "reipas vanhus"-tarinat ovat nyt jotenkin muotia. Vastaavanlaisia, elämänsä omiin käsiin ottavia ikäihmisiä on monessa muussakin kirjassa nyt ollut. Kakkua, kiitos!-kirjaakaan ei voinut olla vertailematta Minna Lidgrenin Ehtoolehto-sarjaan.

Juoni on kirjassa hyvin kepeä ja kieli poskessa kirjoitettu. Meno äityy välillä niin hurjiin sfääreihin, että kirjaa vaivaa loppua kohti jopa uskottavuuden puute.

Märtha kavereineen on hauskaa porukkaa, mutta kyllä Ehtoolehdon jengi on silti sympaattisempaa. Lisäksi juonta vaivaa epäuskottavuuden lisäksi pituus. Tiivistämällä ja muutaman käänteen pois jättämällä olisi tarinasta saanut vielä lennokkaampaa.

Tarinalle on käsittääkseni jatkoa luvassa ja kyllä jatko-osankin voisi hyvin lukaista, vaikka tämä kirja ei suosikikseni nyt noussutkaan. Moni asia tuntui kuitenkin jäävän kesken ja niihin haluaisi vielä lisäselvennystä.

3/5